sunnuntai 28. syyskuuta 2014

NELKYTVEE-juhlaleiri 24.7-28.7.2014 Vesalan Syvälahdessa

Olipa kerran Palokan partiolainen (käytetään hänestä jatkossa nimitystä PaPalainen). Hänen lippukuntansa Palokan partiolaiset täytti sinä vuonna 40 vuotta ja lippukunta järjesti sen kunniaksi partiolaisilleen kesäleirin nimeltä Nelkytvee. Leiriä oli alettu suunnitella hyvissä ajoin jo alkuvuodesta ja suunnitteluun ja toteutukseen osallistui niin nykyisiä kuin entisiäkin Palokan partiolaisia.

PaPalainen pakkasi rinkkaansa makuupussin, makuualustan, puukon, partiopaidan sekä sadevaatteet, ja partiohuivin hän laittoi kaulaan. Hän oli valmis leirille! Palokan kirkon pihasta bussi otti hänet perjantaiaamuna kyytiin ja vei Vesalan Syvälahteen muiden sudareiden ja seikkailijoiden kanssa.

Vastassa heitä odotti valmis leiri, jonka tarpojat ja sitä vanhemmat partiolaiset olivat edellisenä päivänä rakentaneet. Oli hieno leiriportti, leirikeittiö ja Myrskynpoikain taikametsä. 



PaPalainen tervehti Suomen lippua muiden joukossa lipunnoston aikana ja sai sen jälkeen kuulla leirin sääntöjä, nähdä leirialuetta ja pystyttää oman telttansa muiden telttakuntalaistensa kanssa. Ennen supermaistuvaa lounasta PaPalainen lauloi ruokalaulun, joka saattoi olla Nyt silmän alla Jeesuksen –laulu Saku Sammakko- tai vaikka tangosävelmällä. PaPalainen söi niin paljon, että hänen napansa paukkui. Pauk pauk!

Perjantain ohjelmaan kuului tuohisormuksen ja pajupillin tekoa, majoitteiden pystytystä, A-pukin rakentamista ja käyttämistä, sekä hän pääsi tutustumaan perinteiseen Palokan partiolaisten taitoon: lasson pyöritykseen! PaPalaisen mielestä se oli kauhean vaikeaa, mutta monen yrityksen jälkeen hän sai kuin saikin lasson pyörimään (ainakin hetken) nätissä ympyrässä. 



Sadevaatteille meinasi tulla käyttöä, kun alkoi sataa kaatamalla, mutta onneksi ruokakatoksessa oli tilavaa, ja lippukunnanjohtaja Hanna sekä johtajat Jenni ja Petra leikittivät leiriläisiä laululeikeillä, sekä Tikkakosken partiolaisten Topi tuli laulattamaan kitaransa säestyksellä.
 

Illalla PaPalainen pääsi vielä kokemaan jännittävän leirikasteen sekä paistamaan makkaraa nuotiolla. Silmä alkoi kuitenkin lupsua ja hän lähti lämpimään makuupussiinsa nukkumaan. 


Lauantaiaamu oli aurinkoinen, kun PaPalainen nousi teltastaan. Päivän ohjelmana oli kuulemma Selviytyjät. PaPalainen sai joukkueeseensa kavereita jokaisesta ikäkaudesta. Joukkueensa kanssa hän kisasi päivän aikana monenlaisissa jännittävissä kilpailuissa.  




PaPalaisen lempikisa oli rannassa ollut kisailu, jossa hän pääsi hakemaan vedestä palapelinpalapussin (mikä yhdyssanahirviö!).


Kisan päätteeksi sai vielä jäädä uimaan, ja vesi ei ollut kylmää, vaikka huulet sinersivät kunnes PaPalainen pääsi saunaan ja pesulle.

Päivällisen jälkeen PaPalainen vietti aikaa kavereidensa kanssa, kunnes tuli aika lähteä Vesalan riihikirkkoon iltahartauteen. Illan päätteeksi PaPalainen sai syödä harvinaisen herkullisen iltapalan (vaikkei hänellä ollut vielä nälkä päivällisen jäljiltä): karjalanpiirakoita, hedelmiä ja pannaria kermavaahdon ja hillon kera!



Raskas päivä oli saanut PaPalaisen todella väsyneeksi, samoin kuin leirikoira Caponkin. 

Sunnuntai oli juhlapäivä. Päivän ohjelmana oli 40-vuotisjuhla ja leirille tulisi paljon vieraita ja entisiä Palokan partiolaisia, joita PaPalainen ei ollut ikinä nähnyt, mutta oli ehkä kuullut heistä. Juhla alkoi Vesalan leirikeskuksessa juhlalounaalla. Lounaan aikana PaPalainen katsoi seinälle heijastettuja kuvia Palokan partiolaisista ajalta, jolloin hän ei ollut vielä edes syntynyt.

Matkalla takaisin leiripaikalle PaPalainen luki kysymyksiä Palokan partiolaisista, esimerkiksi mikä on Karhujärven kämpän nimi. Nimi selvisi viimeistään leirissä pidetyssä juhlassa. 



Juhla oli kauhean hauska, se kertoi muun muassa Mistä on Palokan partiolainen tehty, sekä edellisenä kesänä Maalaiskunta-leirillä olleet saivat nähdä uudestaan (muut ensimmäisen kerran) Batmanin bravuurin, Pikku-kani Kallen.



Kun oli laulettu ja leikitty koko juhlaväen voimin, päästiin taas syömään: pullaa ja kahvia (vaikka PaPalainen otti kyllä mehua eikä kahvia). Hän ihasteli, kuinka entiset Palokan partiolaiset pyörittivät lassoa niin, että hyppäsivät pyörivän lasson sisälle! Se on vielä joskus opittava! Pullakahveilla PaPalainen huomasi muunkinlaisia partiohuiveja kuin omansa, oli Vaajan valppaiden huivia, Halssilan haukkojen ja Järvi-Suomen partiolaisten huivi. Enimmäkseen näkyi kuitenkin sinisiä huiveja valkoisella liekkikuviolla.

Juhlan jälkeen PaPalaisen oli aika lähteä kotiin. Hän otti pakatun rinkkansa ja lähti vanhempiensa, jotka olivat tulleet juhlaan, kanssa kotiin. Tarpojat ja sitä vanhemmat partiolaiset jäivät vielä seuraavaan päivään asti purkamaan leiriä, sekä syömään kaikkia niitä herkkuja, mitä leiriltä oli jäänyt yli. Olipa hauska leiri, PaPalainen ajatteli ja totesi olevansa ylpeä, kun sai kutsua itseään Palokan partiolaiseksi.



---

Lippukunnanjohtajana haluan vielä näin syksynkin puolella kiittää kaikkia hienosta leiristä. Olin leirin jälkeen todella väsynyt, mutta myös todella onnellinen. Huomasi taas, miksi partio jaksaa aina vuosi toisensa jälkeen viedä mukanaan. Paljon oli leirissä hommaa, mutta se oli sen vaivan arvoista, kun näki miten lapset pitivät leiristä. Juhla oli mielestäni onnistunut ja oli hienoa nähdä vanhoja Palokan partiolaisia, joita en itsekään ollut aikaisemmin nähnyt.

Tästä on hyvä aloittaa uusi partiokausi!

Hanna Villanen - lippukunnanjohtaja

Kuvat © Juha Heikkinen ja Vesa Villanen

maanantai 22. syyskuuta 2014

ROK-kurssi 6.-7.9.2014 osa1

Järvi-Suomen Partiolaiset tarjoavat piirinsä jäsenille (tarpojille ja samoajille) mahdollisuuden osallistua ryhmänohjaajakoulutukseen. Lippukuntamme samoajista suurin osa kävi koulutuksen viime syksynä ja tänä syksynä kurssista on suoriutumassa vielä neljä lisää.
                      Me seuraavat neljä ahkeraa olemme nyt suunnilleen koulutuksemme puolessa välissä. Ensimmäisen viikonlopun eräosa on takana ja menossa on noin kuukauden mittainen väliosa, jonka aikana olisi tarkoitus sulatella oppimiaan asioita. Osa 1 oli 6.-7.9.2014 Mämminiemessä.
Säässä ei ollut kyllä valittamista...
Pääsimme purjehtimaan Evitalla
                      Pääsimme opettelemaan mm. purjehtimista, toimintasuunnitelman tekoa ja johtamista. Toimimme vuorotellen kuusihenkisen vartiomme johtajina ja vedimme porukkamme läpi kurssin haasteista. Vetovuorossa olevat vastasivat vuorollaan muun muassa leirin rakentamisesta, ruuan laitosta ja iltanuotio-ohjelman keksimisestä.
Kuutamo iltanuotiota suunnitellessa
Kuva otettu samasta kohdasta kuin ylempikin, tosin seuraavana aamuna...
                      Sunnuntaiaamu kului leirin purkamisessa ja siivoilussa, mutta ennen lähtöä oli jäljellä vielä yksi tehtävä. Kisailimme vartioittain toisiamme vastaan ja valmistimme lounasta annetuista ja muista vielä jäljellä olleista ainesosista. Tehtävä oli luovuutta vaativa, mutta vaikka kaikkien vartioiden ruoka pohjautui samoihin aineisiin, oli tuloksissa hyvinkin paljon eroja.
Aamuista sumua. Edessä saari, löydätkö?
                      Kokonaisuudessaan ensimmäinen viikonloppu oli antoisa, seuraavaa innolla odotellessa!

Viivi - Keppostiinat


Kaikki kuvat © Viivi Keinänen